keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Neulesetti

Tumppuja myöten valmis neulesetti tilaustyönä. Lankana Drops BabyAlpaca Silk.


Voi kun sais jossain vaiheessa neuloa tämmöisiä omallekin vauvalle.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Tossu






Toinen tossu vielä puikoilla. Lankana Drops BabyAlpaca Silk.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Tilausneuleita

Minulta tilattiin kaksi myssyä vastasyntyneen kokoa.Lankana on Drops BabyAlpaca Silk. Aivan ihana lanka neuloa. myssyt ovat vielä päättelyä ja nauhoja vailla. Puikoilla on myös myssyihin sopivat tumput ja tossut. Niistä kuvaa kunhan valmistuvat.



Yritykseni Facebook sivut löytyvät täältä ja blogi täältä.

lauantai 26. tammikuuta 2013

Kiirettä pitää...

Huh huh... Yritystoiminta on nyt oikein kunnolla polkaistu käyntiin. Tilauksia on tullut oikein mukavasti ja välillä tuntuu, ettei  vuorokaudessa tunnit riitä kaikkeen.


Tällaisia juttuja on tullut kaavoitettua ja ommeltua. Kaavoitus ja sarjominen vie muuten uskomattomattomasti aikaa. Nyt jouduin viemään saumurin huoltoon, joten muutaman päivän ompelutauko tuli (tekee tosin ihan hyvää).


"Muutama" metri kangasta odottaa leikkelyä.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Peitto

Päästyämme kotiin sairaalasta, aloin virkkaamaan peittoa kotoa löytyneistä lankakeristä. Suurin osa langoista on 7-veljestä. Tästä tuli värikäs ja pirteä peitto. Päätynee lasten sänkyyn päiväpeitoksi.



Yksi myssykin on taas saatu valmiiksi. Lankana Drops Alpaca ja koko 6-12kk.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Protoja

 Tässä muutama toiminimeä varten ommeltu mallikappale. Jos meillä olisi pieni tyttö, päätyisi mekko omaan käyttöön. Tuli siitä sen verta hauska. Kuva ei anna oikeutta. Yläosa on trikoota ja alaosa viskoosi-puuvillasekoitetta. Mekko on kotia vailla. :)


Farkut on ommeltu kierrätysmateriaalista. Takapuolta koristaa sudenkorento ja sivusaumoista löytyy pinkit tikkaukset. Nämäkin ovat vielä kotia vailla.




perjantai 11. tammikuuta 2013

Lapaset

Kaappeja siivoillessa löytyi aikoja sitten neulotut kirjoneulelapaset. Lankoina jotain kimalteella varustettua pinkkiä akryyliä ja ruskeaa 7-veljestä. Nämä on kivat ja pääsevät takaisin käyttöön.



Kohtukuolema

Ajattelin kertoa hieman tarkemmin meidän pienen kuolemasta. Jospa jollekin samassa tilanteessa olevalle olisi tästä jotain apua tai lohtua.

Maanantai iltana 26.11.2012 havahduin siihen, etten muistanut tunteneeni vauvan liikkeitä koko päivänä. Viikkoja oli silloin jo 25+2. Ennen nukkumaan menoa yritin saada pieneen kontaktia, turhaan. Yölläkään en tuntenut liikkeitä, vaikka valvoin tunnin. Mies lähti aamulla töihin ja  soittelin puoli kahdeksalta neuvolaan ja menin kuunteluttamaan sydänääniä. Niitä ei enää löydetty.

Soitin neuvolasta päästyäni miehelle  ja matka jatkui sairaalalle äitipolille. Kätilö ultrasi, eikä pienen prinsessamme sydän enää lyönyt. Myöhemmin myös lääkäri katsoi tilanteen. Jäimme suoraan osastolle käynnistelemään synnytystä.

Synnytys ei tahtonut lähteä käyntiin millään. Sain cytotekkeja suun kautta ja jotain geeliä laitettiin kohdunsuulle. Satunnaisia ja kevyitä supistuksia ne aiheuttivat ja hieman kohdunkaula kypsyi. Lauantaina 1.12. laitettiin ballonki, jolla synnytys saatiin vasta kunnolla käyntiin.

Synnytys oli normaali. Ainoana erona oli, ettei vauvamme ollut enää elossa. 20.33 syntyi 800g painava pikkuinen Mimosa-enkelimme. Saimme pitää pikkuista sylissä ja hyvästellä hänet rauhassa.

Suru ja järkytys tapahtuneesta oli ja on edelleen suuri. Normaali arki jatkuu, mutta suru seuraa vielä mukana. Toivomme, että pian saisimme iloita uudesta raskaudesta ja elävästä vauvasta. Muisto Mimosasta säilyy aina. Liian lyhyen ajan saimme nauttia pikkuisestamme.

torstai 10. tammikuuta 2013

Täällä taas...

Viime kirjoituksesta onkin jo aikaa. Tässä ajassa on tapahtunut paljon, ehkä jopa liikaa. Meidän pieni, toivottu vauvamme nukkui pois rv. 25+1 ja syntyi rv. 26+0 1.12.2012. Suru ja tapahtuman hyväksyminen otti oman aikansa. Selkeää syytä kuolemalle ei ole ainakaan vielä saatu. Onneksi on kaksi ihanaa ja eläväistä lasta, jotka pitivät surun keskellä minut pinnalla. Heidän takiaan on elämää ja arkea pakko jatkaa.

Käsitöitäkin on tullut kaiken keskellä tehtyä. Neulominen on ollut terapeuttista. Työ on saanut edetä omaa vauhtiaan ja ajatukset vaeltaa vapaasti. Lasten myssyjä on syntynyt muutama kappale.


Vasemmanpuoleinen on neulottu Novitan alpakkalangasta ja oikeanpuoleinen on akryylia. Se matkasikin jo ystävän luokse odottamaan käyttöön pääsyä. :)